Tiedotteet

Etusivu :: Tiedotteet :: Rohkaisevia tuloksia Hiidenveden tilassa
28.08.2011

Rohkaisevia tuloksia Hiidenveden tilassa

Hiidenveden, Vanjoen, Vihtijoen, Pyhäjärven ja Averian tilaa koskeva yhteistarkkailuraportti vuosien 2007-2010 tuloksista on valmistunut. Alueen veden laatua seurattiin vuosittain 22 havaintopaikalla, joista haettiin näytteitä 2-12 kertaa vuodessa. Tutkimusohjelmaan kuului lisäksi pohjaeläimistön ja kasviplanktonin seurantaa.

Hiidenveteen päätyvä ravinnekuormitus on edelleen järven sietokykyyn nähden liian suuri. Suurin osa kuormituksesta tulee Vanjoen ja Vihtijoen kautta; vuosina 2007-2010 joet toivat järveen vuosittain keskimäärin 9 tonnia fosforia ja 213 tonnia typpeä. Pistekuormituksen osuus järven kokonaiskuormituksesta on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Tämänhetkisten pistekuormittajien (Karkkilan kaupungin ja Vihdin kirkonkylän yhdyskuntapuhdistamot ja pienet Hopeaniemen kuntoutuskeskuksen puhdistamo ja valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen puhdistamo) puhdistamojen toiminta on säädetty saneerauksilla ja puhdistamojen hyvällä hoidolla kiitettävälle tasolle. Yhteistarkkailuun osallistuvat pistekuormittajien lisäksi vapaaehtoisina Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä, Componenta Högfors Oy, Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu ja Vihdin kunnan ympäristönsuojelu.

Vihtijoki on runsaan hajakuormituksen ja maaperän laadun vuoksi ravinteikkaampi kuin Vanjoki. Karkkilan Pyhäjärvi on keskirehevä virkistyskäyttöön hyvin sopiva järvi, jonka ongelma on syvimpien alueiden happipitoisuuden heikkeneminen kesäisin. Vihdin Averia on rehevä ja samea, mutta sen happitilanne näyttäisi olevan paranemassa. Hiidenvesi on rehevä ja luontaisestikin savisamea järvi. Rehevyysaste vaihtelee alueittain: yhteistarkkailun puitteissa tutkituista selkäalueista rehevimmät ovat Kirkkojärvi ja Mustionselkä. Nummelanselkä ja erityisesti järven pääallas, Kiihkelyksenselkä, edustavat puhtainta Hiidenvettä.

Hiidenveden eri selkäalueiden syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus näyttäisi parantuneen viimeisten neljän vuoden aikana ja samalla myös leväbiomassan avulla mitattu rehevyys on vähentynyt tutkituilla selkäalueilla. Myös vuoden 2010 kasviplanktontutkimus antoi rohkaisevia tuloksia: näytteissä oli vuonna 2006 tehtyyn tutkimukseen verrattuna hyvin vähän sinilevää ja Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän planktonlevien kokonaisbiomassa oli vähentynyt. Pohjaeläimistön tilanne oli järven alueella pysynyt ennallaan. Vuonna 2010 tehtyjen koekalastusten perusteella Kiihkelyksenselän ekologinen tila arvioitiin hyväksi, mutta rehevän Mustionselän tila oli heikentynyt.

Ponnistelut Hiidenveden rehevyyden taltuttamiseksi jatkuvat. Yhteistarkkailu jatkuu ja lisäksi yhtenä tärkeänä työkaluna on järven kunnostushanke, jonka puitteissa on jo toteutettu mittavia toimenpiteitä. Esimerkiksi järven valuma-alueelle rakennettujen kosteikkojen määrä on Suomen mittakaavassa suuri, yhteensä 81 kpl.

Kysymyksiin vastaavat:

vesistötutkija Eeva Ranta p. 044 528 5002 tai puhdistamoinsinööri Marja Valtonen p. 044 528 5025

ja pistekuormittajien osalta:

Tapio Lankinen, Vesilaitoksen johtaja, Vihdin Vesi,  p. 09-4258 3135 / 0504002543

Esko Vuolukka, Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Karkkilan kaupunki, p. 09-4258 3757, gsm 044 767 4829

Vuoden 2009 yhteenvetoraportti on luettavissa myös internetissä: www.luvy.fi

Ajankohtaista tietoa Hiidenveden kunnostuksesta löytyy internetissä: www.hiidenvesi.fi


Lähettäjä
Webmaster
22.11.2011