Tiedotteet

Etusivu :: Tiedotteet :: Hiidenvesi-ilta
09.04.2018

Hiidenvesi-ilta

Hiidenvesi-ilta
Hiidenveden kunnostus -hankkeen Hiidenvesi-ilta järjestettiin 27.2. Vihdin kunnanvirastolla. Tilaisuuden ohjelmassa oli laaja kattaus järven tilan kehityksestä, osallistavasta järvikunnostuksesta ja vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisestä. Jo perinteeksi muodostunutta Hiidenvesi-iltaa on järjestetty vuodesta 2008.

Asiantuntija Tero Forsman, Pyhäjärvi-Instituutista kertoi esimerkein kuoreen ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä. Säkylän Pyhäjärven särjet ja ahvenet ovat lähiruokaa puhtaimmillaan, lajittelu, perkuu, massaus ja pihvin valmistus tapahtuvat kaikki seitsemän kilometrin säteellä. Vajaasti hyödynnettävien kalojen hyödyntämiseen herättiin seudulla 1990-luvulla. Kohteena oli tuolloin roskakalaksi luokiteltu ahven. Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä hyville tuotteille. Sittemmin kehittämistyö, kuten kalasatamien tilojen kehittäminen, lajittelun ja perkuun kehittäminen sekä kylmäketjun kehittäminen on tuonut tulosta. Käännekohtana Forsman kertoi olleen, erään teollisuuden hankinnoista vastaavan henkilön kalastustyöpajassa lausumat maagiset sanat: ”Jos kalamassaa särjestä saadaan minimissään 30 000 vuodessa, voidaan sitä lähteä teollisesti tuotteistamaan”. Kehitystyön tuloksena 2016 markkinoille tuli Järvikalapihvi suurkeittiöille. Nyt pihvi halutaan myös vähittäiskauppoihin.

”Onko kuoreesta ruokapöytään?” kysyi Forsman ja totesi – Kuore on herkullinen ja monikäyttöinen. Kuoreen mäti muistuttaa Atlantilta tuotavaa villakuoreen mätiä. Kuoretta ei tarvitse edes muuttaa massaksi. Sen käyttö on markkinointikysymys, miten se saadaan nostettua paremmin esiin ruokakalana!

Kuore on tärkeä kala myös Hiidenvedellä. Hiidenveden ekologisen tilan kehitystä eri biologisten indikaattorien kertomana esitellyt tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry:stä kertoi järven ulappa-alueilla tehtyjen tutkimusten mukaan siellä esiintyvästä kalastosta 96 % olevan kuoretta. Kalaston tilanne kokonaisuutena on Hiidenvedellä viimeisten tutkimusten mukaan ennallaan, tai parantunut, ja kuhantuotanto vakaata.

”Kuoreen rooli Hiidenveden ravintoverkossa on tavallisesta poikkeava, sillä järven lämpötilan harppauskerroksesta löytyy tyypillisesti myös vähähappinen alue, jota vielä samentaa sinne kertynyt savi ja kiintoaine. Hapekkaassa vedessä viihtyvä ja näkökykyyn perustuen saalistava kuore ei uskaltaudu syömään alueella lymyäviä sulkasääsken toukkia, jotka pääsevät näin runsastumaan ja verottamaan liikaa eläinplanktonia, jonka tehtävänä olisi pitää kasviplankton ja leväkukinnat kurissa”, toteaa Liljendahl. Sulkasääskitutkimukset jatkuvat Hiidenvedellä, ja nyt onkin kiinnostavaa tietää miten viime vuosina havaittu alusveden ja harppauskerroksen happipitoisuuden parantuminen vaikuttaa järven ravintoverkkoon.

Lähikalan käyttöä tukemaan on Länsi-Uudellamaalla käynnistynyt syksyllä 2017 HOLALake -hanke. Sen Pyydyksestä pöytään -toimintatavasta kertoi hankepalvelupäällikkö Minttu Peuraniemi, LUVY ry:stä ja kutsui osallistumaan hankkeen tapahtumiin: seminaareihin, kalaruokakursseille ja pyydystyöpajoihin. Hankkeen työpaketteihin kuuluvat myös petokalojen kutualuekunnostukset ja ankeriaan alasvaelluksen turvaaminen.

Hiidenvesi-illassa ankerias oli Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulosen aiheena. Esitys havainnollisti ankeriaskannan nykytilaa, hoitoa ja kestävän kalastuksen reunaehtoja. ”Onnistuneista istutuksista huolimatta ankeriaskanta on taantunut ja sen uhanalaisuusluokka saattaakin juuri käynnissä olevan uhanalaisuusarvioinnin myötä nousta luokkaan, joka kertoo, että lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta”, totesi Tulonen.

Ankeriaan luontainen levinneisyys on ennen jokien patoamista ollut lähes koko Suomi ja Uusimaa yksi lajin ydinalueista. Nykyään kanta on käytännössä istutusten varassa. Karjaanjoen alueella istutusmäärä on ollut noin 3000 kalaa vuodessa. Tulonen piti istutusten jatkamista sekä Mustionjoen kalatierakentamisen, ja kalateille tehdyissä suunnitelmissa huomioidun turvallisen alasvaelluksen olevan tärkeää ankeriaidenkin tulevaisuuden turvaamisessa.

Kuvateksti: Hiidenvesi-illassa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulosen aiheena oli ankerias.

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:

Juha-Pekka Vähä

puh 04577507727

juha-pekka.vaha@luvy.fi

 

Tutustu illan esityksiin!

Karjaanjoen vesistövisio 2021

Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön – missä mennään?

Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä, LUVY ry

 

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys

Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä

Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry

 

Osallistavaa järvikunnostusta, pyydyksestä pöytään

HOLALake -hankkeen esittely

Hankepalvelupäällikkö Minttu Peuraniemi, LUVY ry

 

Onko kuoreesta ruokapöytään?

Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Asiantuntija Tero Forsman, Pyhäjärvi-Instituutti

 

Ankerias – erittäin maukas vai erittäin uhanalainen?

Ankeriaskannan nykytila, hoito ja kestävä kalastus

Tutkija Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus


Lähettäjä
Maija Venäläinen
09.04.2018
Viimeksi muokattu
09.04.2018