Hiidenvesi

Etusivu :: Hiidenvesi :: Hiidenveden ravintoverkko

Hiidenveden ravintoverkko

Hiidenveden monimutkaisen ravintoverkon rakenne määrittää, mitkä toimenpiteet soveltuvat järven kunnostamiseen. Hiidenveden ravintoverkon tekijöiden vuorovaikutussuhteita tutkitaan, jotta voidaan kehittää tehokkaampia menetelmiä järven kunnostamiseen.

Kasviplankton – ravintoverkon alku

Kasviplankton eli yhteyttämiskykyinen, veden pinnan tuntumassa kelluva mikroskooppisen pieni levä, on järven ravintoketjun perusta. Kasviplankton käyttää ravinnokseen ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Mikäli ravinteita tulee ekosysteemiin runsaasti, levien määrä lisääntyy ja vesistö alkaa rehevöityä. Sinilevät voivat myös tuottaa myrkkyjä ja vaikuttaa haitallisesti vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksiin.

Eläinplankton

Eläinplankton tarkoittaa pieniä vesieliötä kuten vesikirppuja ja hankajalkaisia, jotka laiduntavat kasviplanktonia. Eläinplankton on suuressa roolissa leväkasvustojen hillitsemisessä.

Sulkasääski kiihdyttää rehevöitymistä

Hiidenveden ravintoverkon keskiössä on sulkasääsken toukka, jonka määrän vähentäminen vaikuttaa myönteisesti järven tilaan. Toukka käyttää ravintonaan leviä laiduntavaa eläinplanktonia. Jotta eläinplanktonin kannat pysyisivät korkeina ja levämäärät vähäisinä, sulkasääsken toukkien kannan on pienennyttävä.

Kuore määrittelee osaltaan kunnostustoimenpiteitä

Hiidenvedessä viihtyvälle kuoreelle sulkasääsken toukat ovat tärkeää ravintoa. Syödessään sulkasääsken toukkia kuore on tärkeä tekijä leväkasvustojen pienentämisessä. Kuore saalistaa sulkasääsken toukkia tehokkaasti heikosta näkösyvyydestä huolimatta. Kuorekantojen pienentäminen hoitokalastuksella aiheuttaa sulkasääsken toukkien määrän lisääntymistä, joten siitä on toistaiseksi luovuttu. Myös järven pohjanläheisen veden hapettaminen on haitallista viileässä vedessä viihtyvälle kuoreelle, koska hapetus nostaa veden lämpötilaa.

Pohjaeläimet

Suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä eliöinä pohjaeläimet joutuvat alttiiksi ympäristössä tapahtuville muutoksille ja ilmentävät siten ympäristönsä tilaa pitkällä aikavälillä. Hiidenveden pohjaeläimet edustavat pääosin rehevän ja vähähappisen vesistön lajistoa. Esimerkiksi surviaissääsken toukat ovat yleisiä Hiidenvedellä. Kiihkelyksenselkä on Hiidenveden altaista pohjaeläinlajistoltaan monimuotoisinta aluetta.