Hiidenvesi-hanke

Etusivu :: Hiidenvesi-hanke

Hiidenvesi-hanke

Hiidenveden kunnostuksen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen.

Raskaan hajakuormituksen vuoksi Hiidenvedellä on oleellista kohdistaa kunnostustoimia erityisesti valuma-alueelle, josta veden tilaa heikentävä ravinteet ja kiintoaineet ovat peräisin. Valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien tulokset alkavat vaikuttaa usein hitaasti. Tutkimustiedon ja kokemuksen myötä Hiidenveden kunnostusmenetelmiä on valikoitu järven erityispiirteisiin sopiviksi.

Tutustu hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta päivitettyyn hankesuunnitelmaan sekä vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan.

Hankkeen esitteestä löydät tietoja Hiidenvedestä ja sen kunnostustoimista.

Hiidenveden kunnostus

Hiidenveden kunnostus -hankkeen hallinto

Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen ylintä päätösvaltaa käyttää rahoittajien edustajista koostuva ohjausryhmä, joka päättää mm. vuosittain tehtävistä kunnostus- ja hoitotoimista.

Ammatillinen asiantuntijaverkosto koostuu mm. alueen viranomaisten, Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden tahojen asiantuntijoista. Asiantuntijaverkosto toimii hankkeen tukena ja osallistuu suunniteltavien toimien kommentointiin.

Hanke järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia ja tapahtumia muutaman kerran vuodessa. Tuoreimmat kuulumiset voi tilata suoraan sähköpostiin liittymällä hankkeen Uutispostilistalle. Seuraa Hiidenvesi-hanketta myös Facebookissa ja Twitterissä!

 

Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hankkeen rahoittajat

vihti                  lohja

karkkila               loppi

 

hsy           luvy

 

Hiidenveden kalastusalue

Hiidenveden kunnostus -hanke sai ympäristöministeriöltä lisärahoitusta kiintoainekuormituksen hallintaan alueille, joilla on hyvät edellytykset uomakunnostuksen jälkeen toimia raakkujen ja lohikalojen kasvu- ja lisääntymispaikkoina. Hanke sai valtionavustusta 150 000 euroa käytettäväksi vuoden 2017 loppuun. Rahoituksella tehtävät toimenpiteet täydentävät Freshabit Life IP -hankkeen toimenpiteitä raakun ja lohikalojen elvyttämiseksi Karjaanjoen vesistössä.

 

Hankkeen rahoitussuunnitelma vuosille 2016-2021

Hiidenveden kunnostus
 

Aiemmat Hiidenvesi-hankkeet

Järven kunnostamiseen ei ole nopeaa oikotietä. Hiidenveden kunnostustyöt alkoivat vuonna 1995 ja ne ovat jatkuneet hankemuotoisina 2000-luvulla. Kunnostuksen ensimmäinen vuosikymmen Hiidenvedellä harjoitettiin hoitokalastusta, mutta sen heikkojen tulosten takia järven kunnostuksen pääpaino siirrettiin ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Hiidenveden kunnostus 2012-2015

Hankekaudella jatkettiin kunnostustoimia valuma-alueella ensisijaisesti kosteikkoja perustamalla ja tarjoamalla neuvontaa maanviljelijöille ja haja-asutusalueen asukkaille. Hankekauden 2012–2015 aikana perustettiin yhteensä yhdeksän uutta kosteikkoa, ja kaksi jäi viimeisteltäväksi seuraavalle hankekaudelle. Lisäksi vuonna 2012 valmistui Hiidenveden kunnostushistorian suurin projekti, Vanjärven kunnostus.

Hiidenveden kunnostus oli mukana mm. GisBloom ja JärviHoi –hankkeissa, joissa tuotettiin uutta tietoa kunnostuksen käyttöön.

Hankekauden 2012–2015 aikana toteutetuissa Hiidenveden tilan tutkimuksissa nähtiin ensimmäisiä, joskin varovaisia, merkkejä Hiidenveden tilan kohenemisesta. Hiidenvesi on edelleen rehevä biologisten ja veden laadun muuttujien perusteella, mutta muutokset happipitoisuuksissa, kasvillisuudessa ja kalastossa voidaan kuitenkin tulkita käänteenä kohti parempaa ekologista tilaa.

Hiidenveden kunnostus 2008–2011

Hankkeessa pääpaino oli ulkoisen kuormituksen vähentämisessä. Hankkeen aikana Hiidenveden valuma-alueelle laadittiin neljä kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jotka kattavat koko valuma-alueen. Kaksi näistä toteutettiin hankerahoituksella ja kaksi MMM:n rahoituksella. Hankkeessa toteutettiin 74 pientä kosteikkoa ja allasta, joiden yhteispinta-ala on n. 20 ha. Hiidenvesi valuma-alueineen saatiin mukaan kohdealueeksi moniin merkittäviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin, joissa tuotettiin mm. uutta seurantateknologiaa ja kunnostusosaamista sekä seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnin työkaluja. Näistä esimerkkinä mm. Envisense, VeKuMe ja GisBloom life+ -hankkeet.